Valmistuipa kerran, kaun kaun sitten...

Laiska bloggari täällä päivää! Ei oikein päätä huimaa tämä bloggaustahti, mutta näillä mennään.

Laitetaanpa nyt sitten kerralla kunnon pläjäys aikaa sitten valmistuneista jutuista...

Elokuussa vietettiin synttäreitä: nuorimman kummityttöni 2-vuotissynttäreitä, ekaluokkalaisen ison tytön synttäreitä sekä juhlittiin ystäväperheen uusinta tulokasta. Lahjaksi tein ihastuttavalle pikkuneidille ihastuttavan norsuneidin ja hurmaavalle pikkumiehelle bodyn ja unirätin. Ekaluokkalainen neiti sai tietenkin koulutarvikkeita, mutta myös Monster High -paidan.

Norsuneidin kaavat ja ohjeet kirjasta Tildan ateljeessa

Bodyn kaavana Kisuliini (OB 6/12), kangas Tekstiili Fihlistä. Unirätin toinen puoli trikootilkuista ja toinen puoli keltaisesta velourista.

Paidan kaavana Special Edition (OB 1/13), koko 134 cm, kangas Tekstiili Filhlistä. Monster High -applikaatioon käytetty velourtilkkuja.

Eskari- ja päiväkotiarki on alkanut rytinällä jälleen myös tässä perheessä. Kummasti oli taas kesän aikana vaatekaapin sisältö kutistunut ja poikien vaatevarasto tarvitsisi kipeästi täydennystä. Kankaitakin olisi, mutta aikaa niiden leikkelyyn ja ompeluun ei tahdo millään löytyä. Muutaman peruspaidan sentään olen saanut aikaiseksi.

Angry Birds -kankaat löytyivät Tekstiili Fihlistä ja ovat poikien itsensä valitsemat. Neenuskan jalkapallokankaan bongasin Jyväskylän asuntomessujen yritystorilta. 

Huutava pula on myös yövaatteista. Jotenkin koen näiden tekemisen niin ärsyttäväksi, että niitä viimeiseen asti välttelen. Millään ei viitsisi kivoimpia kankaita leikellä yöpaidoiksi ja -housuiksi ja "tylsät" kankaat ei innosta ompelemaan... Äh, kuinka ärsyttävää. Otin itseäni kuitenkin niskasta kiinni ja surauttelin molemmille yökkärit, isommalle kaloja ja pienemmälle autoja. Ihan kivathan näistä loppujen lopuksi tuli vaikka nämä kankaat ei niin paljon siellä kangaslaatikossa puhutelleetkaan.

Paitakaavoina sekä yö- että päiväpaidoissa OB CW 301 (suora ja kapea malli, housukaavana ultimate Casual (OB 4/13). Vaatteet koossa 122 ja 104.

Olen tehnyt jotakin myös itselleni. Eurokankaan palalaarista tarttui matkaani pinkkiä, ohutta neulosta ja musta-kuviollista trikoota. Molemmista päädyin tekemään itselleni mekon Friday Evening -kaavalla (OBW 5/13). Pinkin mekon kaveriksi ompelin myös "irtokauluksen" (tuubihuivin).

Kuviokangasta ei ollut aivan riittävästi, joten hihat tein mustasta trikoosta. Näin jälkeenpäin ajatellen oli hyvä että kangasta oli niukasti, koska olisihan siitä melkoinen yöpuku varmasti tullut, jos hihatkin olisivat olleet samaa kuviokangasta. Tyytyväinen siis olen ja molemmat mekot ovat päässeet käyttöönkin.

Loppuun vielä kuva virkatusta huivista, jossa yksityiskohtana pitsivetoketju. Lankana paksu Novita Hile.

 

 

Naamiaissynttärit

Vanhempi poikani täytti heinäkuussa 6 vuotta ja toiveissa oli jälleen kerran naamiaissynttärit ja vieläpä ehdottomasti niin, että vain kaverit tulevat kylään ja vanhemmat eivät. Kunnon kaverisynttärit siis!

Viime kesänä koti muuttui dinosaurusten valtakunnaksi ja nyt vallan ottivat haamut, hämähäkit ym. kauhujutut. Pari rullaa mustaa jätesäkkiä, 4 m sideharsoa, keltaista organzaa, ällöttäviä muovihyönteisiä, rikkinäinen Ikean lamppu... kauhulinnan tarvikkeet olivat siinä!


Hauskaa oli ja lapset tykkäsivät kauhuilusta!

Synttärisankarin kanssa yhdessä koristelimme kodin kauhulinnaksi: ovenkarmeihin kiinnitimme "noidan hiuksia" sekä virkattuja hämähäkinseittejä, hämähäkkejä askartelimme piipunrasseista. Rikkinäisestä Ikean lampunvarjostimesta tuli oiva haamu/muumio.

Tarjolla oli "kauhuruokaa": mm. haamukakkua, lepakkopipareita, omenasuita, muumio-muffineita

Pöytäkoristeena kelottunut puunoksa, sideharsoa, muoviötököitä, organzaa sekä led-valot

Synttärisankari rakastaa pikku-legoja ja erityisesti suosiossa ovat Chima-sarjan Laval ja Cragger. Lahjapaketista löytyikin hahmojen miekat ja kilvet sekä päähineet. 

Päähineet tuunasin vanhoista mainoslippiksistä. Lavalin lakista ratkoin liipan irti ja ompelin punaisesta velourista "leijonanharjan". Harjan sisukset täytin veloursuikaleilla ja kuplamuovilla. Kruunun tein keltaisesta huovasta ja pahvista,  kimaltavat koristukset paljeteista ja jättitimantista. 
Craggerin lakkiin tein tuplalipan liittämällä ratkomani lipan varsinaisen lipan jatkoksi. Koko lippiskomeuden päällystin vanhalla tyynynpäällisellä, lippaan tein valkoisesta huovasta hampaat ja päälaelle "piikkejä". 

Melkoista rakentelua oli näiden hattujen tekeminen ja paljon sai käsin ommella, mutta lopputulokseen olen kyllä tosi tyytyväinen ja poika myös. Nämä päässä leikitään lähes päivittäin. 

Jopas on...

...vierähtänyt aikaa edellisestä postauksesta! Jotenkin vain en ole saanut itseäni tähän koneen äärelle...

Tehtykin on vaikka mitä, joten tässäpä nyt sekalainen seurakunta valmistuneita projekteja.

Aloitetaan jumppapallosta tai oikeammin sen uusista vaatteista. Iso, harmaa jumppapallo sai hieman kauniimman ulkomuodon, kun se puettiin trikookuteista virkattuun "jumpsuittiin" :)

Tämä pallo matkasi serkkuni ihastuttavaan vanhaan taloon, johon se sopikin kuin nenä päähän. Ylijääneistä kuteista virkkasin vielä pyöreän maton samaan osoitteeseen. Saisikohan sitä aikaiseksi päällisen myös omaan jumppapalloon?!? Tuskinpa...

Ohje jumppapallon päälliseen löytyi täältä

 

Hyvä ystäväni, Millamari, vietti synttäreitään huhtikuussa. Pakettiin sujahti virkattu "kirjekuorilaukku/pussukka/lompakko". Laukun koko on noin 13 x 28 cm. 

En vuorittanut laukkua, koska virkattu "pompulapinta" oli niin tiivis, että tavarat pysyvät varmasti tallessa ilmankin. Vetoketjun ompelin laukun reunaan käsin ja sisäpuolelle pitsinauhaa koristeeksi ja samalla piilottamaan vetoketjun.

Laukun ohje löytyi Novitan Kesä 2014 -lehdestä

Virkatut huivit kuuluvat kesään, joten itselleni ja äidilleni virkkasin kesähuivit, samalla Suuren Käsityö -lehden (SK 3/14) ohjeella tein myös tämän huivin.

Päiväkodin tädeille askartelimme kiitoslahjoiksi tiskirätit, American Coocies -pipareita sekä kukkakortit. Tiskirätteihin pojat painoivat hedelmillä ja vihanneksilla kuvioita, samalla tekniikalla teimme myös edellisvuoden "kauppakassit".

Tälläinen "kankaanpainanta" on erittäin hauskaa puuhaa ja tekeminen onnistui hyvin myös 2-vuotiaalta taaperolta. Vanhempi pojista innostui oikein kunnolla kankaanpainamisesta ja nyt meillä onkin "muutama" vararätti jemmassa. ;) 

kangasvärit ja tiskirätit hankin Sinooperista

Vaikka pojat eivät uusia t-paitoja kesäksi kaivanneetkaan, niin tein heille silti yhdet kesäiset kettupaidat. Shortsiosastolla sen sijaan, varsinkin isommalla pojalla, on aivan hirvittävä aukko, joten pahimpaan pulaan kahdet punaiset shortsit. Polvimittaisissa shortseissa kaavapohjana Ottobren Clillax (OB 1/13) ja sporttishortseissa Grasshopper (OB 3/14), molemmat koossa 116 (ilman saumanvaroja). T-paitojen kaavana Brave Firemen (OB 3/13), koot 116 ja 98.

Kettu-digiprintin ja shortsien joustocollegen löysin Tekstiili Fihlistä.

Tilkkupeittoja

Olen pidemmän aikaa "tuhonnut" kaikki joustavat tilkut (trikoo, velour, joustis, neulos) vielä pienemmiksi paloiksi. Neliöitä tilkkupeittoa varten olikin kertynyt jo huima pino. Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä pojille yksi oikein iso ja värikäs tilkkupeitto majaleikkejä varten, mutta kun aloin sommitella peittoa muuttuivat suunnitelmat täysin. Tilkkuja oli niin paljon, että päätinkin lajitella ne väreittäin.

Molempien peittojen koko n. 90 x 160 cm

Yhden peiton sijasta teinkin kaksi, molemmille pojille omansa. Toiselle kelta-musta ja toiselle turkoosi. Näiden peittojen jälkeen tilkkuja jäi vielä ainakin yhteen punaiseen ja vihreään...

keltaisten tilkkujen lisäksi vähän oranssia ja mustaa

turkoosin ja sinisten kankaiden kaveriksi muutama punainen tehoste

Molemmissa peitoissa on käytetty ainoastaan joustavia kankaita, trikoota, velouria, joustista ja neulosta. Peittojen "nurjalle" puolelle ompelin fleecea ja reunat kanttasin resorilla. Näistä peitoista tuli oikein kivat ja peitot ovat olleet jo kovassa käytössä. :) Pienempi pojista katseli peittoa hyvin tarkkaavaisesti sen saatuaan ja totesi monessa palassa olevat jotakin tuttua... "karhupaita...sammakkopaita...tähtipaita..."

 

Pii-paa-pii-paa

Tänään juhlittiin  serkkuni kolmevuotiasta pikkuherraa. Lahjaksi ompelin hänelle paloautopaidan. Paidan kankaaksi valitsin turkoosia joustocollegea punaisin tehostein, applikointi on tehty velourista ja trikoosta. Paidan toiseen hihaan leikkasin vielä paloautotrikoosta merkin.  

Kolmevuotiaan lisäksi synttäreitään vietti myös pojan äiti, joten hänelle myös itsetehtyä pakettiin. Virkattu huivi pehmeästä ja sädehtivästä langasta. Huivin ohjeen nappasin uusimmasta Suuri Käsityö -lehdestä. Helppo ohje ja mielestäni kiva malli, näitä voisi tehdä toisen ja vaikka kolmannenkin...

Ohje: SK 3/2014, lanka: Novita Säde

Sukkasillaan

Ulkona on aivan mieletön sää, aurinko paistaa ja linnut laulaa. Selkeästi siis kevät! 

Ja minä esittelen teille VILLASUKAT :) Noh, olenpahan varautunut, mikäli se ennustettu takatalvi yllättää. Nämä sukat ovat olleet kyllä jo tovin valmiina, mutta jotenkin en vain ole saanut niitä aikaisemmin kuvattua... 

Sukat on neulottu Novitan Nalle -langasta ja ohje löytyi Novitan sukkalehdestä.

Pitsipallo

Nyt voin jo iloisin mielin esitellä tämän paperinarusta virkatun pitsipallon, jonka tekeminen lähinnä itketti! 

Viime marraskuussa olin ystäväni kanssa Suomen Kädentaidot -messuilla Tampereella ja siellä bongasimme ihastuttavan virkatun pitsivalopallon. Tälläinen oli ehdottomasti saatava, niinpä teinkin kaupat pitsipallomateriaaleista. Tuolloin oli vielä erittäin hyvä mieli ja sormet oikein syyhysivät päästä kokeilemaan pitsipallon virkkausta.

Mitenkäs siinä sitten kävikään...paperinarun virkkaaminen osoittautui ERITTÄIN epämiellyttäväksi ja jopa hankalaksikin. Ensinnäkin ohjeen kanssa oli pienoisia ymmärtämisvaikeuksia ja toiseksi paperinarun virkkaaminen oli aivan JÄRKYTTÄVÄÄ!!! Kankea paperinaru ei luistanut eikä taipunut ja sormiinkin se otti aivan vietävästi. Ja tietenkin niitä paperikukkasia piti virkata aivan tajuton määrä...ja minähän olin ajatellut tekeväni pitsivalopallon vieläpä joululahjaksi. Ääh!

Sisukkaasti kuitenkin virkkasin ja hitaasti, erittäin hitaasti kukkia jopa valmistui. Sen verran ärsyttävää puuhaa paperinarun virkkaaminen oli, että vaikka virkkaamisesta pidänkin oli 4 kukkaa illassa aivan maksimimäärä. Koska naru hiersi ja tuntui erittäin epämukavalta sormissa, hankin avukseni kirjoneule-neulontaan tarkoitetun langanerotimen (mikälie onkaan tuon suomenkielinen käännös). Tämän avulla virkkaaminen oli hieman helpompaa.

Lopulta sain valmiiksi kaikki tarvittavat paperinarukukkaset ja aikaa jouluunkin oli vielä muutama päivä. Ajattelin, että nyt onkin enää helppo viimeistely jäljellä. Vaan eipä ollut ei, kukat piti yhdistää toisiinsa ompelemalla ne kiinni paperinarulla ohjeen mukaiseen järjestykseen ja kovettaa lopuksi pallo ilmapallon päälle vesi-liimaseoksella. 

Kukkien toisiinsa ompeleminen olikin hyvin aikaavievää, ja aikaahan minulla ei juuri ollut, ja ärsyttävää. Jotain piti keksiä, jotta saisin lahjan valmiiksi. No, päätin sitten tehdä pienemmän pallon ja hieman eri järjestyksessä kuin ohjeessa neuvottiin. Puhalsin pallon sopivan kokoiseksi ja kelmun avulla muotoilin sen täysin pyöreäksi. Tämän jälkeen kursin tarvittavan määrän pitsikukkasia toisiinsa kiinni, ompelin ja pingotin kukkasia suoraan ilmapallon päällä. Hieman hirvitti neulan kanssa hosua, mutta onnistuin kuitenkin niin, etten puhkonut palloa! Lopulta oli koko ilmapallo vuorattu pitsikukilla! Ja arvatkaapa vain jäikö niitä, hirveällä vaivalla virkattuja pitsikukkia yli? Joo, ja paljon! ARGH!

Vesi-liimaseoksen valmistaminen oli helppoa ja sen levittäminenkin onnistui ilman sen suurempia yllätyksiä. Seoksen haju oli vain aivan järkyttävä ja ompeluhuoneeni olikin melkoisen liimahuurun alla seuraavat kaksi päivää. Suureksi yllätyksekseni, epätoivo oli lähes kokonaan vallannut mieleni tämän projektin suhteen, pallo kovettui juuri sopivasti ennen joulua! JA SIITÄ TULI IHANA!

Kauhea projekti, mutta lopputulos on kyllä mielestäni hieno ja mikä tärkeintä myös lahjansaaja tykkäsi pitsivalopallosta! Itsellenikin tälläisen mieluusti ottaisin, mutta ainakaan vielä en ole jaksanut toista väkertää...vaikka ne ylijäämä-paperinarukukat ovatkin tuolla valmiina. Ehkäpä ensi jouluksi teen tälläisen sitten itselleni ;)