Lahjoja

Tänä vuonna tein lähes kaikki joululahjat itse. Melkoinen urakka, mutta kaiken sen vaivan arvoista. Mikään ei nimittäin voita sitä, kun lahjan saaja on aidosti iloinen paketistaan ja arvostaa saamaansa lahjaa.

Tästäpä sitten lähtee liikkeelle lahjapostaus...jatkunee seuraavassa ja seuraavassakin postauksessa, mutta nyt joka tapauksessa edes muutama lahja esille.

Pukin apulaisena tuli ommeltua, näperrettyä, neulottua ja virkattua.

Ensin ommeltuja lahjoja:

Ystäväperheen pienelle, uudelle tulokkaalle kettubody. Kaava Kisuliini (OB 6/2012, koko 62 cm)

Nuorimmalle kummitytölle koiramekko ja puiset helmet (jotka kylläkin unohtui kuvata). Kaava Princess -tunika mekoksi pidennettynä (OB 4/2012, koko 92cm)

Tilda-pussukoita ihastuttaville pikkuneideille (kaava Tildan Talvikirjasta)

parit kalsarit miehelleni

tuubihuiveja ihanan pehmoisista neuloksista

Sitten näpertelyt:
Nämä vetskarikorut ovat mielestäni aivan ihania ja näitä teen varmasti vielä lisää!

vetskarikoruja äidille ja siskoille

Neulomukset ja virkkaukset:

Serkulleni virkkasin pääkallohuivin mustasta Nalle-langasta ja siskojen miehet saivat pipot ja tuubihuivit. Kosketusnäyttölapasiakin tuli neulottua melkoinen läjä.

Ohje täältä, lanka Novita Nalle

 

Ohje SK 10/2013, langat: (harmaa) SandnesGarn Alfa, (oranssi) schachenmayr smc Extra Merino Big

Lanka Novita 7 veljestä. Oikean käden lapasessa kosketusnäyttöä varten ommellut "painikkeet". Lanka siis johtaa sähköä ja toimii siis näin kosketusnäytöllä. Ei näillä ehkä ihan tekstiviestiä kirjoitella (tai ainakin se on tuskaisen hidasta), mutta onnistuupa puheluun vastaaminen/soittaminen ilman hanskan pois ottamista. Kosketusnäyttölankana Urbanstein Conductive Thread sekä Novita Silver.

Tässäpä siis osa joululahjoista, loput sitten myöhemmin, kun kaikki kuvat on saatu koneelle...  :)

Loppuun vielä yksi synttärilahja. Siskoni vietti synttäreitään ennen joulua ja lahjapakettiin sujautin nahkaiset korut, korvikset ja riipuksen.

Terveisiä tonttupajalta!

Kyllä, kohta se on jo joulu ja täällä on vielä yksi jos toinenkin projekti kesken... Joka päivä jotain sentään valmistuukin, mutta silti musta tuntuu, että taas olen ottanut liian monta ja liian työlästä juttua työn alle. Noh, näistä selvitään toivottavasti jouluun mennessä!

Jotain voi sentään jo tännekin laittaa esille. Päiväkodin joulujuhlaa vietettiin eilen ja tädeille veimme pienet joulumuistamiset. Yhdessä poikien kanssa leivoimme ja koristelimme pipareita sekä teimme jokaiselle hoitotädille oman heijastimen. Pienemmän pojan tädit saivat pöllöheijastimet ja isomman pojan tädit tähtiheijastimet. Herkuille tein pienet "korit" nahasta.

Pöllöheijastimet tein nahasta, johon painoin hopeisella kangasvärillä pitsikuviota. Silmät, siivet, nokka, sydän sekä pyrstösulat ovat heijastinkangasta, käytin sekä tarraheijastinta että ommeltavaa nauhaa. Jaloiksi laitoin mustia ja hopeisia helmiä. Kiinnitysnauhaksi valitsin nauhaa, jossa myös heijastinominaisuus mukana. Hakaneulan sijaan laitoin nauhan päähän henkseliklipsin.

Isompi poikani rakastaa hamahelmillä tekemistä, joten hänen hoitotätinsä saivat hamahelmiheijastimet. Idean tällaiseen hamahelmistä tehtyyn heijastimeen sain täältä. Poika suunnitteli ja teki tähdet ja minä silitin. :) Jäähtyneiden tähtien väliin liimasin heijastinkangasta ja kiinnitysnauhan. Näistä tuli mielestäni oikein hienoja. Ja näille hamahelmimuoviläpysköille saatiin vallan mainio käyttötarkoituskin! :)

Pehmoista, säihkettä ja Herttaa

= kolme uutta paitaa mulle! 

Ihanan pehmoinen harmaa neulospaita valmistui lokakuun lopun ompeluviikonloppuna ja kaksi muuta pari päivää sitten. 

Ennen ompeluviikonlopun alkua kävimme pikaisesti Kestovaippakaupassa ja iskimme silmämme NannaRuun kanssa tähän ihanaan harmaaseen neulokseen. Pakkohan sitä oli sitten ostaa, kaikki mitä löytyi. ;) Visio paidasta muodostui melko pian ja sopiva kaava löytyi Suuresta Käsityö -lehdestä (SK 7/2013). Paidasta tuli oikein kiva, joten näitä tuli sitten tehtyä useampi...noh, mitä sitä hyvää muuttamaan! ;)

Nämä paidat ovat sellaisia vartissa valmiita, helppoja ja tosi nopeita tehdä siis jos ei sen kummempia yksityiskohtia värkkäile. Harmaa paita on vain saumuroitu kokoon ilman mitään huolitteluja. Helma, pääntie ja hihansuut saavat siis kaikessa rauhassa rullaantua.  Kangaskin on ns. väärin päin eli nurjapuoli onkin tässä paidassa oikea.

Hertta-paita sisälsi sitten hieman tuota värkkäämistä: hihat saivat tehosteeksi leveää joustopitsiä, pääntie minipompuloita ja selkäpuolelle vielä keltainen pitsivetoketju antamaan hieman väriä tähän musta-valkoiseen ihanuuteen. 

Säihkepaidan neulos ei mielestäni kaipaa mitään kaverikseen, pieni hopean välke riittää mainiosti yksinään. Tämänkin tein siis ilman mitään kummempia värkkäilyjä tai huolitteluja. Helmaan ja pääntielle huristelin vain saumuriompeleen. Ensin ajattelin, että teen rullapäärmeet, mutta laiskuus voitti...en sitten millään jaksanut alkaa muuttamaan saumurin säätöjä... hyvä tuli ihan vain näinkin.

Tykkään kyllä kovasti näistä paidoista! Vielä ehkä joutuu yhden lyhyt- tai 3/4-hihallisen version tekemään.

Kuvissa näkyy myös yksi uusi innostukseni kohde eli vetoketjukorut! Idean näihin koruihin sain Suomen Kädentaidot -messuilta. Tykkään näistä ihan hirmuisesti. Pienellä vaivalla saa näyttäviä koruja aikaan. Tykkään, tykkään, tykkään!

Hertta-trikoo tarttui matkaan messuilta Sampsukan osastolta.

Neulos Kestovaippakaupasta

Säihkeneulos Tekstiili Fihlistä, kuvissa tuo "säihke" ei kyllä oikein näy, mutta hopeista välkettä siis kysymyksessä. :)

Api

niin kuin pieni, tänään kaksivuotta täyttävä, mussukkani sanoo tarkoittaessaan apinaa. Apinoihin ihastuneelle poitsulle siis apinahuppari synttäripaidaksi. Kyllä tällä kelpaa juhlistaa kokonaista kahta vuotta!

Apina-applikaation tein jälleen kerran ensin erilliseksi merkiksi ja vasta sitten applikoin sen paitaan kiinni. Tämä onnistui mielestäni hyvin, söpö apina "toiselle söpölle apinalle" (ainakin jos kiipeämisen määrä on kriteeri apinalle...). :)

Paitakaavana käytin hyväksi todettua Beagle boyta (OB 4/2013), koko 98 cm. Kangas on ihanaa joustocollaria, hupun vuori kärpässienitrikoota ja applikaatio velouria. Tästä tuli oikein kiva ja pirteä, tykkään tosi paljon. 

Onnellinen oli myös synttärisankari Api-paidastaan. Se päällä sitten kokkailtiin toisesta paketista löytyneillä keittiötarvikkeilla aappalaa eli aamupalaa :)

Yhtä juhlaa

Meillä vietetään aina näin loppusyksystä jouluun saakka iso kasa synttäreitä. Lokakuussa kahdet, marraskuussa kahdet (+isänpäivä) ja joulukuussa ennen varsinaista joulua vielä neljät. Ihanaa, kun on juhlia, mutta tämä väkertämisen määrä...synttärilahjoja ja joululahjoja...virkkaamista, neulomista, ompelua, askartelua...ja kaikkea sekaisin!

Kummityttöjen synttäripakettien sisällöt onkin jo tullut esiteltyä aiemmin, joten siirrytäänpä marraskuun lahjottavien piiriin. Rakas mieheni täyttää tänään vuosia ja en millään voinut vastustaa kiusausta sujauttaa jotakin itsetekemääni pakettiin. :) Ok, myönnetään tämän paidan kangas on ostettu jo kesällä ja se oli tarkoitus tehdä paidaksi jo tuolloin, mutta jotenkin se on vaan jäänyt tekemättä. Mieheni tuskin enää edes muistaa koko kangasta tai sitä, että lupasin hänelle paidan tehdä...

No, nyt on valmista. Peruspaita, ei mitään ihmeellistä, yksinkertaista ja kaunista. Mielestäni tämä ihana multiraitakangas ei vaadi mitään erikoista, se on hyvä ihan vain näin. Keltaisella tikkauksella hieman lisäväriä pääntiekanttaukseen sekä helma- ja hihakäänteisiin.

Nyt ei tarvitse muuta kuin jännittää, että tuliko sopiva... mittanauhan mukaan kyllä, mutta todellisuudesta en vielä tiedä, katsotaan.

Kaava: SK 9/2010, kangas: Kestovaippakaupasta

Isänpäivälahjaksi mieheni sai myöskin jotain itsetehtyä: pojat leipoivat ja koristelivat pipareita (mieheni suurinta herkkua) ja minä surautin lahjapakettiin kahdet kalsarit (toiset olivat kyllä testiversiot, mutta pakettiin menivät nekin). 

Leipominen (lue: taikinan ja koristeiden syöminen) se vasta olikin yhtä juhlaa! Nam!

Ystäväperheeseen syntyi muutama päivä sitten ihana pieni poika! Halusin ehdottomasti tehdä hänelle pikkuruiset potkuhousut ihanan pehmoisesta leppäkerttu-velourista. Ja voi kuinka pienet ja ihanat niistä tulikaan, aivan syötävän suloiset! Tämä kangas on niin mun lemppari, aivan ihana!

Kaava: OB 4/2013 Crawler potkuhousut, koko 56 cm

Ompeluviikonlopun tuotoksia

Ompeluviikonloppu oli ja meni, enää on "hulvaton" kuvausrumba jäljellä! No, sekin rumba on aloitettu :)

Kaiken kaikkiaan viikonlopun aikana sain aikaiseksi paidan itselleni, muutamia lahjaompeluksia sekä vaatteita omille pojille. Norsuneidin esittelinkin jo edellisessä postauksessa, joten siirrytäänpä sitten vaatepuoleen. Joulupukin apulaisena ompelin pari lahjaa pukinkonttiin. Aattona lahjakääröistä kurkistaa herttainen pupu sekä vihainen lintu...

Tunikassa käytin kaavana Ottobren Princess ja Dreamland -kaavojen yhdistelmää, koko 92 cm. Kankaina ihanaa Muru-neulosta ja hattaranväristä joustofroteeta. Tätä tunikaa tehdessä meinasi kyllä usko loppua, mikään ei tuntunut onnistuvan ja hattarajoustofroteekin ärsytti. No, nyt tämäkin jo miellyttää omaa silmää, tosin vielä hieman arvon, että laittaisinko helmaan jotakin koristetta, pompulanauhaa tai pitsiä tms?

Vihainen lintu lensi turkoosille trikoolle, piristykseksi tein valetuplahihat punaisesta tähdestä, lintu on applikoitu veloureista. Paidan kaavana OB CW301, suora malli koossa 122 cm. Applikoinnin tein jälleen kerran hyväksi havaitsemallani keinolla eli tein kuvan erilliseksi merkiksi ja lopuksi vasta kiinnitin valmiin kuvan paitaan.

Omille pojille tein ihan vain peruspertsaa: paitaa ja housua. Tylsää, mutta tarpeellista. Tai no tarpeellista on ehkä hieman väärä sana, kun kaapit pursuaa itsetehtyjä vaatteita, mutta minkäs teet... Kyllä niihin kaappeihin aina parit pertsat mahtuu, eikös? 

Tarpeellista olisi ollut tehdä yöpukuja, mutta ne on aina niin tylsiä (varsinkin, kun niihin valitsee aina ne ei niin kivat kankaat jne. vikatikkiostokset). Sain kuitenkin yhden yöpuvunkin tehtyä. Tämä yksilö oli maanut leikattuna ufo-laatikossa jo tovin ja nyt oli korkea aika tehdä se, jotta vielä olisi perheen pienimmälle sopiva. Tästä valmistuneesta ufosta ei nyt kuvaa ole, koska se on jo TAAS tarpeellisuutensa vuoksi likapyykkikorissa. ;)

No, pertsakuvat kehiin eli molemmille poitsuille pitkähihaiset t-paidat ja vanhemmalle paitaan mätsäävät housut. Jos ollaan ihan tarkkoja, niin pienemmän pojan paita valmistui kylläkin ompeluviikonlopun jälkeen, mutta etukappaleen kalastajakarhu -kankaan sain NannaRuulta ompeluviikonlopun aikana, joten suunnitteluprosessi lienee aloitettu jo silloin. ;)

Vaatteiden kuvaaminen oli taas hivenen haasteellista: toista ei huvittanut yhtään ja toinen ei meinannut pysyä hetkeäkään paikallaan/suorassa/pystyssä/oikein päin... No, kun tarpeeksi monta kuvaa räpsäisee, niin kyllä niistä joku onnistuu edes jotenkuten. Näillä mennään!

Paitakaavana White Rabbit koossa 92 cm. Kalastajakarhusta etukappale ja lyhyet hihat, tähdestä takakappale ja valetuplahihat.

Paitakaavana Fall Basic ja housukaavana Chillax, molemmat koossa 116 cm. Paidan etu- ja takakappale rakettitrikoota ja hihat joustocollegea, housut joustofroteeta.

 

Tyttöjen juttuja

Tämä suloinen norsuneiti valmistui tyttöjen ompeluviikonlopun aikana. Kyllä, kokonainen viikonloppu pelkkää ompelua! Ihana tapa viettää aikaa ihan vain tyttöjen kesken. Tämä oli jo toinen kerta, kun järjestimme ompelumaratonin. Ensimmäinen oli juuri ennen kesää ja toinen nyt sitten lokakuun lopussa. Siis, ihan selvästi jo perinne!

Perjantaina pakkasimme Millamarin kanssa koneet ja tarvikkeet autoon ja matkasimme NannaRuun luokse. Perille saavuttuamme (yhden pienen pysähdyksen teimme tosin kangaskauppaan) valtasimme ruokailutilan koneillemme ja tarvikkeillemme. Lattiatilat varattiin kangaskasoille, kaavoille, lehdille ym. Olipas ihanaa suunnitella yhdessä ja vain ommella, ommella ja ommella. Valmistakin saimme aikaan, niistä sitten myöhemmin, kun on saatu kuvausrumba onnellisesti päätökseen.

Ompelumaratonin aloitin tekemällä ihanalle kummityttöselleni synttärilahjaksi ihastuttavan norsuneidin. Pehmonorsun kaava on kirjasta Tildan ateljeessa. Melkoista näpertelyähän tämä pehmolelun tekeminen oli, mutta lopputulos on mielestäni aivan ihana ja kaiken sen vaivan arvoinen. Harmittavasti en kummityttöni syntymäpäiville päässyt, mutta ilmeisesti norsu oli kelpuutettu unikaveriksi, koska se oli sänkyyn viety odottamaan. ;)

Norsussa käytetyt kankaat ovat kaikki puuvillaa, kasvot on maalattu kangasväreillä ja kynnet kirjottu muliinilangalla. Mekon taakse ompelin koristeeksi pienet kukkanapit, jotka löytyivät NannaRuun varastoista.

Uusi tuttavuus

...nimittäin neulontarengas. 

Tämä kummallisen näköinen kapistus tarttui matkaani Lidlistä. Yleensä neulon villasukat, tumput, säärystimet ym. ihan perinteisesti sukkapuikoilla, mutta nyt oli ihan pakko kokeilla tälläistä renkulaa. Hintakaan ei päätä huimannut, vain 3 euroa, joten olihan se ostettava.

Ohjeen mukaan tällä pystyy neulomaan sukat, mutta päätin kuitenkin aloittaa säärystimistä. Hieman epäilyttää tuo sukan kantapään neulominen tälläisellä rinkulalla, mutta ehkäpä vielä joskus kokeilen sitäkin...

Säärystimiin tämä oli kyllä ihan oiva väline. Säärystimet valmistuivat joutuisasti ja jälki oli erittäin tasaista. Valmis neulos pysyi hyvin kiinni "metallikoukuissa" eikä silmukoita pudonnut tai puikko ollut hukassa. :) Ainoa miinuspuoli tässä oli se, että telkkarin katseleminen samanaikaisesti oli lähes mahdotonta toisin kuin perinteisillä sukkapuikoilla neuloessa. Silmät oli pidettävä tiukasti kiinni työssä, joten telkkarin katseleminen olikin lähes vain kuuntelua...

Säärystimien yläreunaan virkkasin lopuksi kerroksen kiinteitä silmukoita sekä kerroksen rapuvirkkausta. Säärystimien yläreunaan kiinnitin koristeeksi vielä nappeja. 

Lanka: Novita Stone luxus, 100 % villa

Synttäreitä

Vanhin kummityttöni täytti jo kahdeksan, miten aika voikaan kulua näin nopeasti! 

Tälläkin kertaa hän sai lahjaksi jotakin itsetehtyä, tämä taitaa olla jo lähes perinne. :) Lahjakääröön sujahti huppari ja virkattu huivi.

Huivin ohjeen löysin NuppuNeulan -blogin kautta. Hän oli tehnyt astetta katu-uskottavamman huivin, johon ihastuin heti ensisilmäyksellä. Yleensä en pääkallokuvioista pidä, varsinkaan lastenvaatteissa, mutta tämä vei mennessään. Vanhempi poikani myös ihastui huiviin ja kommentti olikin "äiti, toi on ihan tosi makee, mä haluun samanlaisen!" Ilmeisesti virkattu (pitsinen) huivi ei sitten ollutkaan liian tyttömäinen, mutta vaaleanpunaiset pompulat kylläkin!
 

Ensin ajattelin virkata huivin reunaan nirkkokerroksen, mutta nuo vaaleanpunaiset pompulat houkuttelivat enemmän vaikka käsinompelua olikin tiedossa. Huivista tuli kyllä tosi kiva!

lankana Novitan Ipana

Kummityttöni lempiväri on turkoosi, joten sitä siis huppariin. Kankaaksi valikoin pehmeää jenkkicollegea (EK), hupun vuoreksi musta-valkoisia palloja (Hannan kangas) ja kanttaukset pinkillä resorilla (Tekstiili Fihl), aikas karkkivärit minusta. Kaavan pohjana Pentagram koossa 140 cm (OB 4/2013). 

 

kaaritaskut ja applikoitu hihamerkki

Kummitytön pikkusiskon synttäripakettiin sujahti peruspaita. Kaavana Fall Basic koossa 104cm. Kankaiksi valikoin vaaleaa bambucollegea ja sen kaveriksi Muru-tilkkupussista ihanaa pörriäis-kuosia. Melko herkulliset värit myös tässä paidassa. Kiva raitaresori löytyi Tekstiili Fihlistä.

paidan olisi tietty voinut silittää tähän kuvaan, noh...tällä mennään...

Hihatin

Tästä hihattimesta tuli kyllä todella mieluinen! Ihanan pehmoinen ja lämmin, eikä kutita yhtään!

Aikaisemmat hihatin kokemukset (monen, monen vuoden takaa) ovat rajoittuneet virkattuihin tai neulottuihin ja kokemukset ovat olleet, hmm, sanoisinko varsin eriskummalliset. Neulottu hihatin sai purkutuomion ilman käyttökertoja, oli kyllä niin kummallinen ja virheellinen ohje ja lopputulos, että kiitos ei! Pitkään aikaan en sitten hihattimista innostunut, mutta nyt päätin kokeilla. Hyvä hihatin ohje löytyi Kotikolon Oivallukset -blogista.

Tällä kertaa hihatin siis ommellen. Kangas tai siis oikeammin neulos, löytyi Tekstiili Fihlistä. Ihanaa, pehmoista, eläväpintaista neulosta, tykkään! 

Näitä hihattimia voisi tehdä vaikka lisääkin...


 

Se tunne, kun ONNISTUU

Kyllä se syksy taas tuli tänäkin vuonna...sateet, tuuli ja kylmä. Ja niiiiiin tuhottoman pitkä aika taas kesään. No, jos ei syksyssä muuta kivaa ole, niin antaa se ainakin syyn poltella kynttilöitä, ommella pojille lämpimämpää vaatetta sekä neuloa villasukkia. ;)

Pojille ompelin hupparit ihanista Muru-neuloksista. Lämmittää enemmän kuin pelkät trikoopaidat, mutta ovat kuitenkin kivan ohuita ulkovaatteiden alla. Yleensä en niin kovasti hupuista ulkovaatteiden alla välitä, tuntuvat olevan enemmänkin haittaksi, mutta molemmat pojat tykkäävät niin kovasti hupuista, että piti sitten hupparit tehdä.

Huppareiden kavereiksi tein housut ihanan pehmoisista veloureista. Näistä seteistä tuli kyllä mielestäni ihanat. 

Muru-kuosit: kirahvi (turkoosi/punainen) ja otso (turkoosi)

Hupparikankaat kaivelin Muru-tilkkupussista, jonka ostin aikoinaan käsityömessuilta. "Tilkuilla" oli hyvin kokoa, koska suurempi paita on kokoa 116 cm ja pienempi 98 cm (ilman saumanvaroja). Beagle Boy -kaavaan (OB 4/2013) en tehnyt mitään muutoksia, mutta ohjeesta poiketen tein hiharesorit kaksinkertaisiksi ja huput ilman vuorta. Näistä tuli kyllä minun suosikkihupparit! Tykkään tosi paljon näistä Muru-neuloksista, ihanat kuosit ja värit ja laadukas materiaali. Pesussakaan eivät mene miksikään, eikä kyllä kuivausrummussakaan (vaikka rumpukuivausta ei suositellakaan)!

Ensimmäistä kertaa IKINÄ huolittelin hupun reunan resorikaitaleella. Kerrankin tein jotain ihan oikeasti ohjeen mukaan ja laskin vieläpä kertoimen avulla resorin pituudenkin (tätä hommaa en tee ikinä, vaan aina näppituntumalla mennään). Molempien huppareiden kanttaus onnistui TÄYDELLISESTI vaikka itse sanonkin. Olen ihan huipputyytyväinen! Hitaasti ja huolella kanttasin ja kyllä kannatti. Jotenkin sitä aina vaan yrittää "luistaa" tuosta kanttaamisesta (kun en siis nauhankääntäjää omista), kun jotenkin se menee niin helposti pieleen/lopputulos ei tyydytä. Tällä kertaa se kuitenkin onnistui oikein hyvin, eikä ratkojaa tarvittu!

Molemmat housut on tehty Ultimate Casual -kaavalla (OB 4/2013), ilman taskuja. Velourit ovat hyvin marinoituja ostoksia muistaakseni Kestovaippakaupasta. 

Molempien paitojen toiseen hihaan tein pienen yksityiskohdan: isompaan valetuplahiha ja pienempään tehosteraita. Okei, myönnetään, nämä yksityiskohdat oli "pakko" tehdä, kangas ei vain muuten olisi millään riittänyt. Pienempi hiha on tehty kahdesta palasta, joten halusin sauman päälle raidan, koska sauma oli mielestäni hassu, varsinkin kun kuviota ei voinut kohdistaa. Nyt kuvan jatkuvuuteen ei kiinnitä niin paljon huomiota.

Valetuplahihan valkoinen kangas on ihanan pehmeää bambucollegea ja on sävyltään sama kuin kirahvien valkoinen. Sopi siis vallan mainiosti "jatkeeksi". Valetuplahihan tein Tosimummon superhyvällä ohjeella.

Mielestäni oikein onnistunut resorikanttaus, olen niin tyytyväinen!

Hihojen yksityiskohdat

Näitä varmasti tehdään vielä lisää, niin hyvä mieli tuli näiden tekemisestä! Onnistuminen on mukavaa. :)